lauantai 25. maaliskuuta 2017

Francis Ford Coppolan viinit: Pinot Grigio, Merlot ja Zinfandel

Suurena Coppolan (isä ja tytär) elokuvien fanina odotukset Alkoon tulleiden Kalifornian viinien suhteen nousivat todella korkealle.



Coppola Diamond Collection


Coppolan nimi herätti viiniharrastajan tutkan välittömästi; nimestä ei voinut erehtyä. Elokuva-alalla Oscar-menestystä nauttinut Coppola on myös brändi, jonka alla on kahviloita, hotelleja ja viinitiloja. San Franciscon pohjoispuolelta Sonoma Countyn Geyservillestä tuleva Diamond Collection -viinisarja saapui nyt myös Suomeen. Ennen kuin mennään viiniarvioihin, Coppolan viinibisneksien alku on vähintäänkin mielenkiintoinen.

Coppola nimittäin osti Kummisetä-elokuvasta saaduilla tuotoillaan suomalaisen Helsingissä syntyneen merikapteenin Gustave Niebaumin perustaman (1879) Inglenook-viinitilan Rutherfordista Napa Valleysta. Kun Niebaum oli perehtynyt viinintuotantoon lukuisilla opintomatkoilla Eurooppaan, tilan viinit voittivatkin lukuisia palkintoja Pariisin maailmannäyttelyssä 1889. Niebaumin leski ja jälkeläiset kehittivät tilaa edelleen kunnes se lopulta päätyi Coppolalle 1975.

Inglenook-viinitilan lähellä sijaitsee toinen Coppolan tila The Francis Ford Coppola Winery, josta tämä laadukas ja suosittu viinisarja Diamond Collection on peräisin. Sarjassa on peräti 13 viiniä, joista kolme saatiin nyt Suomeen. Sarjan ja koko tilan tunnetuin tuote on Bordeaux-tyyppinen ja Cabernet Sauvignon -pohjainen Black Label Claret. Mutta mennään nyt maistamaan Pinot Grigio, Zinfandel ja Merlot.


Diamond Collection Pinot Grigio


Alsacen pinot gris on monta kertaa tehnyt vaikutuksen, mutta tämä viini käyttää Coppolan amerikanitalialaisten juurien myötä italialaista rypäleen nimeä Pinot Grigio. Tähän mennessä maistamani pinot grigiot ovat olleet kuivia, pirteitä, hedelmäisiä ja vähemmän täyteläisiä italialaisia pöytäviinejä. Monet ranskalaiset pinot grisit sen sijaan ovat puolikuivia ja runsaita. Coppolan viini on lähempänä italialaista tyyliä.

Viinin sävy on vaalea ja läpinäkyvä. Se luo mielikuvan kepeydestä.

Tuoksussa tulee hedelmää ja voimaisuutta, mikä tuo mieleen Chardonnayn. Pinot Grigion lisäksi sekoitteessa onkin hieman Chardonnayta ja Chenin Blancia.

Maku on kuin hedelmäkarkkikimara, mutta tietysti kuiva. Maku on luonnollisesti hapokaskin, minkä Kalifornian viileimmät kasvupaikat ovat mahdollistaneet. Maussa on sitruksisuutta ja greippiä, hyvällä tavalla myös greipin kuoren valkoisen osan kitkeryyttä. Maku on todella tasainen ja pitkä. Lopussa sitruksisuus muuttuu kypsäksi sitruksisuudeksi.

Mielestämme tämä pinot grigio ei ole parhaimmillaan seurusteluviininä, vaan kaipaa ruokaa. Suolainen kalaruoka saa hedelmän laulamaan ja hapokkuuden hienosti esiin. Sopivia ruokia ovat esimerkiksi juustoinen uunilohi, mozzarellasalaatti tai sitruunakanapata.

3.5 tähteä. Hyvin tehty Pinot Grigio -ruokaviini.




Diamond Collection Zinfandel


Amerikkalainen zinfandel oli etukäteen arvioiden sarjan kiinnostavin viini. Viime aikoina olemme maistaneet lukuisia Etelä-Italiasta Apuliasta tulleita zinfandeleja, mutta juuri amerikkalainen zin on aina tehnyt suurimman vaikutuksen. Se on Amerikkaa ja Kaliforniaa puhtaimmillaan.

Zinfandelit ovat upeita herkutteluviinejä, joissa on usein korkea alkoholipitoisuus ja suklaaseen viittaava tamminen aromikkuus. Tämä zin ei ole poikkeus, vaikka 14%:n alkoholipitoisuus ei kuitenkaan ole korkeimpia nähtyjä.

Värisävy on tumman punainen ja ruskeampaan kaneliin taittua.

Alkoholi, tumma marjaisuus ja mausteisuus tuoksuvat. Hyvää tavaraa on tiedossa.

Maku on myös tumman marjainen ja hedelmäinen alkuun (mm. karhunvatukkaa ja luumua), mutta viinin varsinainen pihvi paljastuu sen jälkeen. Maun keskiosan kivan hapokkuuden ylitettyään jälkimaussa ihastuttava mokkaisuus ja suklaisuus täyttää suun, mikä tekee juuri zinfandelista upean nautiskeluviinin.

Kiinnostavaa kompleksisuutta ja tasapainoa on saatu aikaan erilaisilla kasvupaikoilla, kun osa rypäleistä on kasvanut lämpimillä kasvupaikoilla ja toinen puoli Paso Roblesin viileämmillä alueilla. Viileämpi tuottaa hapokkaampaa viiniä, mikä on tasapainon kannalta tärkeää. Sekoitteesta löytyy myös Petite Sirah -rypälettä, millä on myös haettu tasapainoa, ryhtiä ja mausteisuutta. Ja kun tätä kokonaisuutta on kypsytelty vuoden verran tammessa, on aikaansaatu mitä maistuvin herkkuviini.

Zinfandel käy liharuoille, mutta suosittelemme kokeilemaan juustojen tai suklaan seurassa hitaasti nautiskellen suuresta lasista.

4.5 tähteä. Kolme maistajaa yksimielisesti totesi tämän viinin kolmikon parhaaksi. Ryhdikäs zinfandel, parasta mitä Alkosta saa.




Diamond Collection Merlot


Ja sitten vielä Merlot, joka on kolmikon kallein viini. Itse olen aina innokkaasti maistamsssa Merlot-uutuuksia, vaikka sillä lienee edelleen maine tylsähkönä viininä. Tämä Coppolan Merlot on kaukana tylsyydestä.

Jälleen kerran tasapainoa on haettu sekoittamalla eri alueiden rypäleitä ja käyttämällä hieman myös Petite Sirah -lajiketta.

Merlotin värisävy on hieno, kuultavaa rubiininpunaa ja reuna-alueiltaan violetti.

Tuoksu on todella vahva, tumma ja syvä.

Maku on täyteläinen, luumuinen ja tamminen. Hedelmäisyys on herkullista ja tammisuuudesta irtoaa vaniljaa, lakua ja salmiakkia. Tanniinit ovat silkin pehmeät ja ryhtiä ja kantavuutta viinin tuo miellyttävä hedelmähapokkuus.

Merlotin tyyli eroaa zinfandelista ollen enemmän hedelmävetoinen ja raikkaampi hapokkuudeltaan, kun mielestäni zinfandelissa koko idea kiteytyy paahteisiin piirteisiin. Toki 11 kuukauden tammitus on tuonut tähänkin merlotiin oman tammimausteisen lisänsä.

Tätä viiniä nauttii sellaisenaankin, mutta parhaimmillaan se on ruokajuomana. Runsaat liharuoat ja grilliruoka saa tästä viinistä loistavan kumppanin. Sopii myös pääsiäislampaalle.

4.5 tähteä. Ykkössijaa tälle ei tarjottu, mutta kuitenkin korkeat pisteet, koska tässä on amerikkalaisesta merlotista otettu kaikki irti ja tehty todella kiinnostava viini.



Kuvat: Viinikartta.fi

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Pavelka Veltlínske Zelené - slovakialainen uutuusviini

Alkoon ilmestyi hinnan perusteella arvioiden laadukas slovakialainen valkoviini. Tietämättä viinistä mitään otimme sen testiin.



Pavelka on Grüner Veltliner


Itä-Euroopasta tulee viinejä - ja menee. Johtuen osin erikoiseristä viinit saattavat olla Alkon valikoimassa vain vähän aikaa. Mutta myös kysyntä määrää, sillä Itä-Euroopan viineillä on varmasti edelleen surkea maine verrattuna läntisiin naapureihinsa ja käyvät yleensä huonosti kaupaksi. Sen näkee Muut viinimaat -hyllyllä, jossa monia varmasti hyviäkin viinejä peittää paksu pölykerros. Jos Itä-Euroopassa ja Slovakiassa onkin ollut viinin viljelyn perinne ties kuinka kauan kelttiläis-roomalaisajalta lähtien, kommunismin aikana osaaminen kuitenkin rapautui, ja alkoi taas uudestaan elpyä suunnitelmataloudesta luopumisen jälkeen.

Tonava- ja Morava-jokien välimaastossa Länsi-Slovakiassa lähellä Bratislavaa on sanahirviöltä kuulostava Malokarpatská-viinialue, josta tämä ihastuttava Grüner Veltliner on kotoisin. Viinin nimen Veltlínske Zelené tarkoittaa siis Grüneria paikallisella "murteella". Sinä aikana, kun me olemme Alkon valikoimaa kolunneet, vain yksi slovakialainen riesling on tullut vastaan. Muuten on ollut todella hiljaista Slovakian rintamalla.

Sen verran vastaavia tarinoita olen kuullut, että slovakialaiset viinintekijät ovat todennäköisesti hakeneet viinin tekemiseen oppia ja teknologiaa lännestä. Sen huomaa myös suuresta kiinostuksesta kansainvälisiin lajikkeisiin koko Itä-Euroopassa. On kuitenkin kiinnostavampaa maistaa viiniä, joka perustuu rypäleeseen, jota voi sanoa paikalliseksi lajikkeeksi. Nimittäin Slovakiassa eniten viljelty lajike Grüner Veltliner yhdistetään usein itävaltalaisiin huippuviineihin, mutta kyllä sitä voi sanoa alkuperäiseksi myös Slovakiassa ja Tsekeissä.

Slovakia on enemmän valkoviinien maa ja tässä viinissä on varmasti maan parasta osaamista. Siitä saa myös maksaa. On kuin jossakin olisi päätetty, että vähänkin parempi Itä-Euroopan viini maksaa aina sen 20 euroa. Jos kokeilunhalua onkin, 20 euron hinta on pitemmän päälle liian kova, jotta nämä viinit pysyisivät pitkään valikoimassa. Mutta kyllä tässä viinissä sitä laatua on, josta kannattaa maksaa.

Pavelkan maku on täyteläinen, mikä kertoo mm. rypäleen ominaisuuksista. Ensin siitä tulee mieleen chardonnay, mutta kukkaisuuteen viittaava makumaailma vie ajatuksia poispäin.

Pirteää hedelmäisyyttä on sitruksisuuden lisäksi etenkin eksoottiselta osastolta: melonia ja papaijaa. Mutta myös persikkaa ja loppumaussa ehkä vielä päärynääkin on. Hedelmäisyyteen tuo oman lisänsä hieno mineraalisuus, mikä tekee viinistä todella kiinnostavan. Viinissä on myös kivasti raikastavaa hapokkuutta, joten kokonaisuus on tasapainoinen. Viimeisen silauksen tuo selvä mausteisuus, josta etsin kovasti valkopippuria, mikä on rypäleelle tyypillinen aromi.

Oli todella virkistävää maistaa Pavelkaa, koska maku kuitenkin eroaa monista muista tutuista viineistä. Tämä slovakialainen valkoviini on myös monipuolinen ruokaviini: kalan ja äyriäisten lisäksi se sopii kanalle ja possullekin.

4 tähteä, koska kokemus oli uusi, viini kiinnostava ja maistuva.



Kuva: Alko

lauantai 11. maaliskuuta 2017

Luomu-Zinfandel jussipaidalla

Vaikka Suomi ei ole viinimaa, yksi tapa "suomalaistaa" viinejä ovat yhteistyöviinit. Eli suunnitellaan tuottajan kanssa yhdessä suomalaiseen makuprofiiliin sopiva viini ja markkinoidaan se suomihenkisesti.



Jussi by Botter Organic Zinfandel


Jussi ei viittaa juhannukseen, vaikka se olisi pätevä viini grillatun juhannusmakkaran seurassa. Sen sijaan Jussi-viini on saanut päällensä jussipaidan. Tämä satavuotias perinneneule on mielletty etenkin eteläpohjalaiseksi villapaidaksi, mutta on sen käyttö omaksuttu myös muualla Suomessa. Tunnettu poikien paita on myös anttipaita - sininen jussipaita. Ja kun jussipaita on päällä, on siinä myös asennetta. Näin myös Jussi-viini haluaa olla rehellinen, konstailematon ja kumartelematon luonnontuote.

Pullon paperi tuntuu ylimääräiseltä kääreeltä, mutta se ei irtoa. Joo, ei kannata repiä pidemmälle, sillä paperi on liimattu tiukasti kiinni. Niin, ideahan oli pukea viinille paita.

Jussi Zinfandel on jälleen uusi Apulian punaviini. Ja Zinfandel. Apulian punaviinityyli varmasti miellyttää suurta osaa suomalaisista, sillä alueen pehmeitä punaviinejä tuodaan Suomeen enenevissä määrin. Apulian viineissä tyylit ovat samankaltaisia ja niitä viinejä yhdistää myös rohkea markkinointi. Ja voimaa uhkuva jussipaitahan on kuin luotu siihen tehtävään.

Tummasävyisessä Jussi Zinfandelissa on muheva tyypillisen zinimäinen tuoksu. Tammisten tummasuklaa-aromien lisäksi siinä on myös jotain orgaanista; luomuviinihän tämä on. Maku on täyteläinen ja runsaan hilloinen. Aromikkuutta tuo mokan ja suklaan piirteet, joita varsinkin amerikkalaisista zineistä löytyy. Ryhdistävää hapokkuutta on myös taustalla, mutta kokonaisuus on todella pehmeä ja suunmyötäinen. Pehmeyttä tuo myös jäännössokeri, jota on kuitenkin maltilliset 8 grammaa litrassa. Lopetus on pitkän tammimausteinen.

Sanoisin, että tämä on puhdaspiirteinen Apulian zinfandel, josta maistuva suklaisuus tekee herkullisen nautiskelu- ja seurusteluviinin. Paikallisesti Apuliassa puhuvat Primitivosta, mutta markkinoinnissa Zinfandel lienee kiinnostavampi nimitys.

Jussi Zinfandelille sopivia ruokia ovat grillissä valmistetut lihat, mausteiset makkarat ja grillauskastikkeella sivellyt kasvikset. Hyvin toimii myös tumma suklaa.

Paperinen kääre on liimattu pullon ympärille, eikä sitä saa rikkomatta pois. Paperi on siis varsinainen etiketti.


Kuvat: Viinikartta.fi